Lähihoitajan laulu

Vuorotyöläisenä on totuttava siihen, että ne juhlapyhät, jotka toisille ovat pelkkää juhlaa, saattavat ollakin työntäyteistä arkea. Joulu on yksi sellainen. Vaikka olisikin ihanaa viettää kaikki joulut vapaalla, perheen ja läheisten seurassa, on keskimäärin joka toinen joulu vietettävä työn merkeissä. Tietysti myös töissä on jouluisin erilainen tunnelma, vaikka työtä on yhtä paljon, kuin normaalina arkipäivänä yleensä. Olen jo pitkään tehnyt niin, että ne joulut, jotka olen töissä, olen suosiolla iltavuorossa, jotta ne, joilla on pieniä lapsia, voivat olla aamuvuorossa tai vapaalla. Mielestäni se on eräänlainen velvollisuus, kun itselläni ei lapsia vielä ole. Olisi hienoa, jos kaikki nuoremmat hoitajat tai myös iäkkäämmät hoitajat ajattelisivat näin ja mahdolli...

Työt pitää kiireisenä. Niinkuin aina. Lähihoitajan arki on hektistä, sitä ei käy kieltäminen. Jatkuvaa kiirettä, avuntarvitsijoita on enemmän kuin antajia. Kun pyydetään apua, vastaus on aina sama.. Lisää resursseja ei ole, eikä tule. Koittakaa pärjätä. Voivoi ja taputus päälaelle. Onneksi on esimies, joka muistaa myös kiittää ja kehua. Jos esimies ei ottaisi asioita tosissaan, ei myöskään ottaisi työtiimi. Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että työyhteisöni on mieletön. Me jaksamme nauraa ja iloita päivästä toiseen. Ja tiedämme, että jos huono päivä osuu omalle kohdalle, työkaverit antavat purnata pahaa mieltä pois, eikä kukaan osoita syyttävällä sormella. Toki jokaiseen työyhteisöön mahtuu joku, joka ei ole tiimipelaaja. Täm...

Vanhustenhoitajan arki koostuu hetkistä. Useimmiten äärimmäisen pienistä hetkistä. Jos näiden hetkien joukosta osaa eritellä ne, jotka ovat antaneet onnelisuutta, muistaa, miksi tätä työtä tekee. Jokin ylimääräinen oivallus, joka aiheuttaa hymyn toisen huulille. Hetkellinen halausinto asiakkaan suunnalta. Vanhan herrasmiehen onnellisuus, joka purkautuu suukkona hoitajan poskelle. Kun asiakas on vilpittömän kiitollinen saamastaan avusta ja hoidosta. Sellaisten asioiden voimalla tätä työtä jaksaa. Mutta tosiaan, vain, jos ne osaa eritellä niiden huonojen hetkien joukosta. Ja jokin hetki, pieni, jonkun mielestä jopa mitätön, mutta jos se on ollut toiselle tärkeä, sitä jaksaa muistella hymy korvissa jopa viikkoja. Muistetaan kaikki löytää elämästä sitä pientä hyvää, jokaisessa päivässä o...

Sitä monesti lukee uutisista, kuinka TAAS on hoitajat mokanneet jossain päin Suomea. On jätetty asiakas suihkuttamatta tai unohdettu käydä asiakkaan luona. Asiakas on maannut useamman tunnin lattialla, eikä kukaan ole tullut auttamaan. "meidän isän/äidin luona ei tehdä sitä tai tätä". Mutta mikä on se totuus kaiken takana? Mitä jos se asiakas, jonka suihku on jäänyt tekemättä, onkin itse kieltäytynyt lähtemästä? Edes hoitaja ei voi ketään pakottaa, tai väkisin viedä suihkuun. Asiakas on saattanut kieltävien sanojensa saatteeksi uhkailla tai jopa huitoa, potkia tai sylkeä. Mutta silti se on se hoitaja, joka on tehnyt väärin. Tottakai myös ajoittain käy niin, että henkilöstöä ei ole riittävästi, jotta kaikki asiat pystyttäisiin hoitamaan. Jos työvuoroon on mitoitettu 5 ihmistä, mut...

Lähihoitaja. Nuori nainen. Avoliitossa. Näin kuvailisin itseäni jos joku spontaanisti kysyisi. Uskoisin, että lukijoita kiinnostaisi tietää minusta laajemminkin, joten avaan teille jokaista osa-aluetta hieman. Lähihoitaja-minä: Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2010. Ryhtyminen lähihoitajaksi oli hetken mielijohde, yläasteella yhteishaun aikaan en tiennyt, mikä on lähihoitaja tai missä sellaisia työskentelee. Selvittelin asiaa aikani ja päädyin täyttämään yhteishaussa ensimmäiseksi toiveekseni kyseisen alan. Koulun alkaessa minulle oli selkeää, että valmistun ajallaan ja ryhdyn tarhatädiksi. Ajattelin, että ei minusta ole pyyhkimään vanhusten takapuolia 8h päivässä tai katsomaan kuolaavia kehitysvammaisia (nämä siis olivat ensimmäisenä mieleen tulleita ajatuksiani silloin 15 vuotiaana). Kuitenkin opintojeni ...